Centura ry toimii ensikodin hyväksi

V. 2001 olin jäämässä toista lastani odottaessani äitiyslomalle ja mietin miten voisin löytää jonkin avustuskohteen, jonne toimittaa sekä esikoispoikani vaatteita ja tulevaisuudessa syntyvän tytön pieneksi jääneitä vaatteita ja muita lasten tarvikkeita.

Toiveenani oli löytää jokin taho, joka toimintaan voisin tutustua paremminkin ja mahdollisesti kehittää laajempaakin yhteistyötä. Yritysmaailman kontaktieni kautta tiesin erilaisten suurempienkin lahjoitusten olevan mahdollisia. Oli kova halu auttaa äitejä, joilla ei ollut asiat niin hyvin kuin itselläni. Lasten tulon myötä konkretisoitui myös se, kuinka haurasta loppupelissä pärjääminen on. Kenen tahansa "selkä voi taipua tai katketa", jos vastoinkäymisiä tulee liikaa.

Ensikoti oli nimenä jäänyt jostain mieleeni. Etsin yhteystietoja silloin vielä aktiivisessa käytössä olevista Keltaiset sivut -numero-oppaasta ja löysinkin yhden lankanumeron Helsingin Ensikotiin. Puhelun jälkeen päätin käydä tutustumassa taloon. Menin käymään Ensikodinkadulla ilman etukäteen sovittua aikaa ja onnekseni toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen oli paikalla. Istuin hänen kanssaan hetken toimistossa ja kuuntelin ensikodin tarinaa; sen toiminnan filosofiaa, historiaa ja asiakkaiden tarinoita. Tiesin, että olin tullut aikeideni kanssa oikeaan kohteeseen. Sanoin Kirsi-Marialle palaavani asiaan, minkä teinkin n. puolen vuoden päästä, kun konsepti Centura ry:n toimintaan oli valmis (www.centurary.fi).

Oli kova halu auttaa äitejä, joilla ei ollut asiat niin hyvin kuin itselläni.

Tällä polulla olemme yhä yhdessä, Helsingin Ensikoti ja minä. Olen kokenut valtavaa liikutusta ja kiitollisuutta siitä, että olen voinut olla avuksi sekä yksilönä että rakentamani yhteisön kautta. Sisäinen ymmärrys sekä hyväksyntä moniin vaikeisiinkin asioihin on kehittynyt ensikodin kanssa käydyn vuorovaikutuksen seurauksena. Kaikkein eniten sekä minä että Centura ry:n "bisnesnaiset" tunnumme ihailevan sitä työtä mitä ensikodin henkilökunta tekee. Monta elämää on saanut uudenlaisen alun tai ylipäänsä mahdollisuuden ensikodissa annetun huolenpidon vuoksi.

Esikuvanani on ollut Centuran perustamisesta lähtien Miina Sillanpää, jonka elämäntarinaan ensikodin kautta tutustuin. Ei ollut niin hienoa tilaisuutta tai seuraa, jossa hän ei voinut lahjoitusropoja ensikodin hyväksi pyytää. Tätä sääntöä noudatamme yhä centtujen kesken...ja hyvällä menestyksellä!

Tiia Sammallahti, Centura ry:n perustaja, kiinteistökehitysjohtaja, GSP Group Oy