Hyppää sisältöön

Pesä

  • Päihde- ja vuorovaikutuskuntoutusta perheille, joissa on kuntoutuksen alkaessa alle 3-vuotias lapsi.
  • Kuntoutukseen sisältyy yhteisöpäihdekuntoutusta sekä yksilö- ja perhekohtaista työskentelyä kaksi kertaa viikossa. Työskentelemme myös tarvittaessa perheen kodissa.

Pesän työryhmässä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen tiimi. Työntekijöillä on vahva päihde-, trauma- ja varhaisen vuorovaikutuksen osaaminen. Työryhmä koostuu Theraplay-terapeuteista, sosionomeista ja sairaanhoitajasta.

Päihdekuntoutukseen erikoistunut Pesä Helsingin Vallilassa kuuluu valtakunnalliseen päihdeavokuntoutuksen ensikotiverkostoon, joka on kehitetty päihderiippuvaisille raskaana oleville äideille ja pikkulapsiperheille. Yhteiskehittämistä koordinoivat toimintaa tarjoavat yhdistykset yhdessä.

Toteutamme vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jossa vanhempi saa päihteettömyyden tukemisen lisäksi vahvaa tukea ja kuntoutusta vanhemmuuteen sekä varhaiseen vuorovaikutukseen lapsensa kanssa. Toimintamme tapahtuu yhteisökuntoutuksena sekä perhekohtaisena työskentelynä. Yhteisökuntoutuspäivän kesto on neljä tuntia ja perhekohtaisen työskentelyn noin tunti. Hoitomalli perustuu hoitosuosituksiin ja tutkittuun tietoon. Toimintaa ei ole maksusitoumuksia. Osallistumme mielellään perheen verkostotyöskentelyyn muun muassa lastensuojelun kanssa.

Päihdekuntoutus perustuu yhteisö- ja ryhmämuotoiseen toimintaan. Yhteisökuntoutuksessa vanhemmat tapaavat toisiaan ohjatussa ja suljetussa ryhmässä. Yhteisökuntoutus on tutkitusti vaikuttavin päihdekuntoutuksen muoto, jossa asiakkaat saavat vertaistukea muilta samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta vanhemmilta. Yhteisökuntoutuspäivässä on selkeä rakenne, joka alkaa vanhempien ja lasten yhteisellä vuorovaikutushoidolla. Osiossa hyödynnetään Theraplayn, Hoivan ja Leikin, emotionaalisen saatavilla olon menetelmiä tukemaan vanhempien mentalisaatiokykyä ja saatavilla oloa suhteessa lapseen. Yhteisökuntoutuspäivään sisältyvässä vanhempien päihdekuntoutusryhmässä keskitytään päihteettömän arjen uudelleen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.
Käytämme vanhempien päihdekuntoutusryhmässä kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Keskiössä on toipumisen kulttuuri, motivointi sekä toivon ylläpito. Vanhempien ryhmän aikana lapsille on oma ryhmä, jossa heille on ikätasoinen toiminta. Yhteisökuntoutuspäivinä ruokailemme yhdessä perheiden kanssa, mikä on tärkeä osa vuorovaikutuskuntoutusta.

Yhteisöpäihdekuntoutuksen lisäksi lapsi ja vanhemmat saavat myös yksilöllistä, perhekohtaista kuntoutusta päihderiippuvuudesta toipumiseen. Perhekohtaisen tapaamisen kesto on noin tunti ja perhetapaamisia on kerran viikossa. Työskentelystä vastaavat perheelle nimetyt vauvaperhetyön ohjaajat.

Päihteiden käyttö vaurioittaa aivojen mielihyväjärjestelmää. Tutkimuksissa on toistuvasti todettu päihderiippuvaisten äitien ja lasten vuorovaikutuksen olevan keskimäärin heikompaa kuin verrokkien. Vuorovaikutuskuntoutuksessa autamme vanhempaa suuntaamaan huomiota vauvaan, vauvan tarpeisiin ja vauvasta syntyvään iloon päihdekeskeisen tarpeiden tyydyttämisen sijaan. Vuorovaikutuskuntoutus on tavoitteellista ja suunniteltua ja sen fokuksena on tehdä tilaa äidin mieleen vauvalle ja aktivoida vauvan tuottamaa iloa. Näin mahdollistuu vanhemman käyttäytymisen muuttuminen vauvan parhaaksi. Perhekohtaisilla ajoilla teemme paljon vuorovaikutusterapiaa Theraplayn, Hoivan ja Leikin sekä reflektiivistä työmenetelmää käyttäen. Yksilö- ja perhekohtaisilla ajoilla keskitymme myös elämänhallinnan ja päihteettömän pikkulapsiperhearjen tukemiseen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Jakson pituus vaihtelee tarpeen mukaan, keskimäärin se on 6-12 kk. Kuntoutuminen on prosessi, joka vaatii riittävän intensiivisen ja pitkäkestoisen kuntoutuksen. Myös luottamuksellisen suhteen luominen vie aikaa, jossa päihdekuntoutus mahdollistuu. Teemme tiivistä yhteistyötä viranomais- ja läheisverkoston kanssa.

Teemme tarvittaessa perheen työskentelystä kirjallisen yhteenvedon hyvinvointialueen sosiaalityölle ja perheelle. Yhteenveto perustuu palautetietoisen hoidon antamaan tietoon vanhemman hyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistyösuhteesta (FIT, palautetietoisen hoidon malli).

Omavalvontasuunnitelma