Ensikodin asiakkaana olevilla odottavilla äideillä on vuodesta 1981 ollut mahdollisuus saada mukaan synnytykseensä tukihenkilöksi ensikodin työntekijä. Koska äideiltä ja synnytyssairaaloilta saatu palaute ja tukihenkilöiden kokemukset olivat myönteisiä, halusivat ensikodin työntekijät kehittää toimintaa edelleen myös muille sitä tarvitseville perheille pääkaupunkiseudulla.
Toiminnan kehittämiseen tarjoutui mahdollisuus, kun vuonna 1992 Raha-automaattiyhdistys (nykyinen STEA) myönsi Helsingin ensikodille mahdollisuuden kolmivuotisen Doula-projektin käynnistämiseen. Doulatoiminta on jatkunut vireänä varsinaisen projektin päättymisen jälkeen ja on nyt osana Helsingin ensikodin perustoimintaa. Folkhälsan tarjoaa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille synnyttäjille omaa doulapalveluaan.
Doulatoimintamme on STEA:n rahoittamaa ja heidän taholtaan palvelumme raamit muodostaa erityisen tuen kriteeristö. Odottajalla on mahdollisuus saada Helsingin ensikodin vapaaehtoisdoula, mikäli hänellä on sosiaalinen, terveydellinen tai taloudellinen erityisen tuen tarve. Erityisen tuen kriteeri täyttyy myös silloin, jos joku ammatillinen taho on ohjannut odottajaa hakemaan ensikodista doulaa.
Doulien tukemia synnytyksiä on kuukausittain HUS-alueen sairaaloissa, pääasiassa Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa. Doulia on ollut mukana synnytyksissä myös Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa. Doulat ovat vapaaehtoisia tukihenkilöitä, eivätkä he saa työstään palkkaa. Synnyttäjiltä peritään 50 euron maksu, jolla katetaan doulille aiheutuvia matkakuluja.
Uudet doulat pääsevät mukaan toimintaan täyttämällä hakemuslomakkeen ja osallistumalla perehdytysviikonloppuun. Perehdytyksessä käydään läpi perustietoa vapaaehtoisena toimimisesta sekä doulatoiminnan rakenteista. Uudelta doulalta ei vaadita erityisiä tietoja tai taitoja. Doulalta edellytetään kuitenkin kiinnostusta ja sitoutumista toimintaan, tartuntatautilain mukaista rokotesuojaa sekä osallistumista perehdytykseen, doulailtoihin ja koulutuksiin. Vapaaehtoisilta tarkastetaan rikostaustaote lasten kanssa toimimiseen.
Doularyhmä kokoontuu kuukausittain Helsingin ensikodilla. Ensikodin kaksi työntekijää ohjaa ryhmää. Doulailloissa on mahdollisuus jakaa tukisuhdekokemuksia muiden doulien kanssa sekä saada työnohjauksellista tukea. Doula on tehtävässään vaitiolovelvollinen doularyhmän tapaamisten ulkopuolella. Doulaillat sisältävät ajoittain myös koulutusta. Tämän lisäksi doulilla on mahdollisuus osallistua synnytyssairaaloiden tutustumiskäynteihin. Helsingin ensikodilla on doulatyön kehittämisohjelma, joka on laadittu yhteistyössä doulien kanssa.
Doulan ja perheen välinen tukisuhde
Vauvaa odottava vanhempi/perhe ottaa sähköpostitse yhteyttä ensikotiin halutessaan doulan. Doulakoordinaattori on yhteydessä odottajaan. Erityisen tuen tarpeen kriteerien täyttyessä doulakoordinaattorit alkavat etsiä odottajalle doulaa vapaaehtoisten joukosta. Pääsääntöisesti doulat toimivat työparina. Näin pyrimme varmistamaan doulan läsnäolon synnytyksessä. Odottajan tiedot välitetään perheelle valitulle doulalle, joka on yhteydessä odottajaan ja sopii tapaamisen.
Ensitapaamisessa on tärkeää keskustella odottajan ajatuksista synnytykseen liittyen sekä hänen toiveistaan doulan suhteen. Monet doulat tapaavat odottajia ja perheitä heidän kotonaan tai ensikodilla. Heti tukisuhteen alussa on hyvä sopia siitä, kuinka usein ja miten yhteyttä pidetään. Pääsääntöisesti doula tai doulapari tapaa odottajaa kerran ennen synnytystä.
Synnytyksen lähestyessä doulat päivystävät mahdollisuuksiensa mukaan lasketun ajan ympärillä. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että syystä tai toisesta doula ei aina pääse mukaan synnytykseen tai joutuu lähtemään sieltä kesken pois.
Oman doulan kanssa on tärkeää sopia, miten toimitaan synnytyksen käynnistyessä. Ensikodin doula ei voi tulla synnyttäjän kotiin synnytyksen alkuvaiheessa, vaan hän tulee sovitusti synnyttäjän tueksi sairaalaan, kun synnytys on käynnissä. Doula on synnytyksessä läsnä synnyttäjän toiveiden mukaisesti. Synnytyksen aikana doula tukee ja rohkaisee synnyttäjää yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti käyttäen omaa harkintaansa sekä kuunnellen synnyttäjän toiveita. Doulan tärkeimpiä tehtäviä synnytyshuoneessa on läsnäolo. Hän kannustaa synnyttäjää jaksamaan ja myötäelää synnytyksessä läsnä olevia suuria tunteita. Tavoitteena on tukea positiivisen synnytyskokemuksen muodostumista.
Synnytyksen jälkeen perhe ja doula tapaavat yleensä kerran. Tapaamiskerran tarkoituksena on synnytyksen läpikäyminen ja tukiprosessin päättäminen yhdessä. Äiti saattaa alkuvaiheessa kaivata myös ajatusten vaihtamista vauvan hoitoon ja ravitsemukseen liittyen. Joskus perhe kuitenkin tarvitsee enemmän tukea. Silloin doula voi kysyä neuvoa doulakoordinaattoreilta tai toisilta doulilta.
Doulasta on paljon apua
Tutkimusten mukaan synnyttäjät kokevat tukihenkilön läsnäolon synnytyksessä lisäävän turvallisuuden tunnetta ja vaikuttavan synnytyskipua lievittävästi. Kun pelko ja ahdistus vähenevät, vähenee mahdollisesti kipulääkityksen tarve ja synnytyksen kulku voi nopeutua. Hyvin etenevä synnytys vaikuttaa niin äidin kuin syntyvän lapsenkin vointiin positiivisesti.
Doulan tuki on tärkeää jo raskauden aikana. Hänen kanssaan voi keskustella raskauteen liittyvistä ajatuksista sekä pohtia etukäteen tulevaa synnytystä. Mieltä rauhoittaa ajatus siitä, että doula kulkee rinnalla kohti äitiyttä. Doulan läsnäolo synnytyksessä on koettu tärkeimmäksi tueksi, odottajat kaipaavat lisäksi tietoa ja yhdessä valmistautumista niin synnytykseen kuin äitiyteenkin, vanhemmuuteen.